SEURAN HISTORIAA
Kainaston Nuorisoseuran järjestäytymiskokous pidettiin 7.12.1913 kiertokoulutuvassa, josta tuli myöhemmin ensimmäinen nuorisoseuratalo. Nuorisoseuran toiminta lähti niin voimallisesti liikkeelle, että talo osoittautui heti liian pieneksi ja taloa ryhdyttiin suurentamaan. Tässä vaiheessa talolle oli jo omaksuttu nimi Onnela, joka on edelleen nykyisenkin nuorisoseuratalon nimenä. S.E. Risku on todennut historiikissaan rakennuksesta: ”kauneudella se ei ollut pilattu ja hatara ja epäkäytännöllinenkin se oli, mutta sitä innokkaammin toimittiin”.
Uuden talon hankkiminen näyttikin pian toiminnan kannalta väistämättömältä, ja kun nuorisoseura sai vuonna 1938 nykyisen, lähinnä urheilukentäksi kaavaillun tonttinsa, heräsi taas keskustelu uuden talon rakentamisesta vanhan Onnelan pahasti ränsistyttyä ja ollessa muutenkin kovin puutteellinen vilkkaalle toiminnalle.
Vuonna 1941 perustettiin rakennustoimikunta uudisrakennusta puuhaamaan ja huhtikuussa on pöytäkirjassa merkintä ”vanha nuorisoseurantalo on hajoitettu ja hirret ajettu talkoolla uudelle tontille”. Sota tuli väliin, mutta se ei tahtia haitannut. Kotirintamalla olevat miehet, lomalla olevat sotilaat ja erityisesti naiset ponnistelivat rakennustyömaalla ja jo lokakuussa on merkintä ”uusi talomme on noussut jo, vesikattoa on jo osittain laitettu”. Tupaantuliaiset päästiin pitämään 14.3.1943, varsinaiset avajaiset tosin järjestettiin seuran 30-vuotisjuhlien yhteydessä marraskuussa. Tällöin lehdissä kirjoitettiin: ”Näin onkin saatu Kainastolle yksi maakuntamme kauniimpia ja ajanmukaisimpia nuorisoseurataloja”. Ulkorakennus tontille rakennettiin v. 1955, sekin talkoovoimin.
Seuran toiminta oli alusta saakka erittäin vilkasta; kokouksia pidettiin tiheään, jatkuvasti järjestettiin iltamia, lisäksi seuran yhteyteen perustettiin urheiluosasto, puhumaseura sekä kirjasto. Järjestettiin urheilu- ja muita kilpailuja. Merkittävä koulutusvaikutus oli suullisen ja kirjallisen ilmaisun opettajana, kurssitoiminnasta on erikseen mainittava erilaiset esiintymiskurssit. Tanhukurssien lisäksi suosion saivat näytelmäkurssit, myös omaa seuralehteä toimitettiin. Sotavuosien jälkeen nuoriso innostui huvittelemaan: tanssitilaisuudet, kiertävät elokuvat, näytelmät ja iltamat vetivät väkeä talon täydeltä. Vanhan kruunuhääperinteen elpyessä maakunnassa 1960-luvulla, järjestettiin kruunuhäät Kainastolla vuosina 1961 ja 1968, lisäksi vierailtiin esityksen kanssa ainakin Korsossa ja Vehmaalla. Näillä tuotoilla kunnostettiin Onnelaa niin, että siihen saatiin mm. peltikatto ja kuumailmalämmitys.
1960 –luvun loppupuolella toiminta alkoi vähentyä ja pikkuhiljaa talo alkoi ränsistyä. Näinä vuosina seuran toiminta oli melkein yksinomaan tanhuajien varassa, heidän ollessa sinänsä hyvä käyntikortti seuralle. He esiintyivät ahkerasti erilaisissa tilaisuuksissa jopa ulkomailla.
Vihdoin 1980 –luvulla oltiin tilanteessa, jolloin oli ratkaistava, vieläkö Onnela ja yleensä koko nuorisoseura saadaan toimimaan. V. 1982 päätettiin aloittaa talon perusteellinen remontti. Talo osoittautuikin uusittuna hyvin käyttökelpoiseksi. Toimintana tällöin oli vuokraustoiminta yksityisiin tilaisuuksiin, bingo ja toimipa se yhden lukuvuoden ajan koulunakin kyläkoulun remontin ajan. Keittiö nykyaikaistettiin 1990-luvun alkupuolella ja 2000-luvulla Onnelaan on vaihdettu uudet ikkunat, ulkorakennukset on sähköistetty ja sekä pää- että ulkorakennukset on maalattu vuosina 2006 – 2007.